Viittasin tuohon ehkäisy ja kiertoon liittyen tässä yhdessä postauksessa. 10kk tulee täyteen ensi viikolla Muhannadin syntymästä ja hätäsektiosta. Kuusi(6) viikkoa meni, kun ekat kuukautiset tuli saman verran meni kuin Haliman aikaan. Kierrot tuon jälkeen ollut ihan mitä sattuu 10-150kp välissä nyt menossa 31kp. Edellisessä kierrossa jouduin ihan käymään lääkärissä Vantaan Kaupungin maksusitoumuksella Mehiläisellä no labroja otettiin niistä selitettävää syytä ei löytynyt ja yllätys, yllätys kuukautiset alkoi ja kierto katkesi kierroksi tuli 150kp. Tämä hetki kuivaa kuin saharassa ei haluja, ei oireita eikä fiilis raskauden suhteen. Odottellaan, odotellaan kuitenkin toivotaan, että ei kuitenkaan taas mitään 150kp kiertoa tulisi. Ehkäisyä emme ottaneet suosituksista huolimatta vaikka raskautumis kielto on 1v ja sen jälkeen saa raskautua jos haaveilee sellaisesta no meillä nämä raskaudet eivät ole alkaneet noin vain niin, se yks syy miksi ei nyt ehkäisyä ja usko luonnolliseen raskauden alkuun aika heikko usko. Tiedostamme tottakai, että on mahdollista edes 0,jotain prosentilla, että raskaus voisi luomuna alkaa ja tiedämme myöskin sen, että on tarinoita missä useampi raskaus alkanut hoidoilla ja naps yllättäen nainen on raskaana ilman mitään hoitoja. Missään vaiheessa elämän ei siis tähän toosaan ja meille tule ehkäisyä. Lapsi on aina lahja meidän mielestä ja kumpasenkin mielestä ehkäisyihin on vahvat mielipiteet siis kielteiset. Jos joskus näin sattuisi että raskaus alkaisi ilman hoitoja lapsi olisi lahja ja vastaanotettu jos näin joskus kävisi, mutta tuskin käy meille. Olemme jo hyvissä vaiheessa miettineet mitä tehdään, kun 1v tulee täyteen synnytyksestä ja halutaanko jossain vaiheessa lisää lapsia tai edes yrittää tässä matkan varrella mielipiteet sahannut edestakas tuuliviirisenä niin miehelläni kuin ihan itselläni. Ollaan oltu alussa sillä kannalla, että heti kun mahdollista palataan hoitoihin tai ainakin kysytään onko mahdollista päästä hoitoihin kaikkien komplikaatioiden ja menetysten jälkeen+ennenaikaisen syntymän jäljiltä ja tottakai onko edes mahdollista tulla raskaaksi kaiken tämän jälkeen. Jälkitarkastuksessa kysyin neuvolakääkärilta kylläkin, että onko tälläisen jäljiltä mahdollista edes hoitojen kautta raskautua vastaus oli, että kohtu on uusiutuvaa kudosta, että miksi ei no tietenkin halutaan tarkempi vastaus ihan perehtyneeltä lääkäriltä. Meidän ajatus milloin voisi aloittaa ihan kunnolla yrittämään ja kenties ihan hoitoihin jonottaa on vasta miehen armeijan jälkeen mies armeijassa max 1v ja syksyn meinaan olla vielä kotona tammikuussa 2022 palaisin kouluun loppuun tekemään viimeiset lähihoitaja opinnot :) kun olen palannut kouluun voitaisiin silloin hakeutua jonoon ja viimeksikin jonossa ja viralliseen hoitoon pääsyyn meni 10kk niin hyvin olisi aikaa saada loppuun opinnot. Toinen vauva kotiin ja kolmas raskaus on todennäköisempää meille aikaisintaan 2023 vuonna.
Tämän vuoden loppaisena 6.1.tuli täyteen Haliman menetyksestä kuluneeksi 3-vuotta. Halima olisi jo 3v. Tämän vuoden vuosipäivä kummitteli paljon mielessä ja oli koko silloisen päivän esillä paljonkin varmasti osansa aiheutti sen, kun nyt on poika Muhannad kelle iän karttuessa kerromme isosiskosta ja Halima olisi konkreetinen isosisko läsnä arjessa jos kaikki olisi mennyt toisin. Arjessa menetys näkyy sillätavalla sillointällöin huomaa meitä olisi yksi lisää ja tätä ja tuota voisimme olla tekemässä Haliman kanssa. Suru ei koskaan poistu muuttaa muotoaan ja kaipaus aina jää jäljelle olkoon menetyksestä mennyt kuukausia taikka vuosia jo. Lapsenmenetys muuttaa ihmistä aivan satasena et koskaan tule olemaan enää samalainen persoona, kuin ennen katsot elämää erikantilta. Tuleviin raskauksiin tulee näkymään aina Haliman menetys ja Muhannadin ennenaikainen syntymä jos joskus tulen raskaaksi edes. Lainaten Imam Alin sanoja: "Varhainen kuolema on parempi kuin syntinen elämä". ...
Kommentit
Lähetä kommentti